Vähä tammi*

"Jos ei pauku Paavalina,

eikä kylmä Kynttelinä,

kylmää kynnet kyntäjältä"

Olen talven ja pakkasten lapsi. Syntymäpäiväni on tammikuun alkupuolella, silloin, kun yleensä alkavat talven kipakimmat pakkaset. Johtuisiko siitä, etteivät viime viikkojen kylmät kelit ole tuntuneet kestämättömiltä vaan olen nauttinut täysin rinnoin kirpakan kuulaista pakkaspäivistä ja ihanasta (kevät)talven auringonpaisteesta, joka saa hanget hohtelemaan ja puiden jäätyneet oksat kimaltelemaan kristallien lailla. Helmikuu onkin saanut nimensä juuri näistä luonnossa helkkyvistä jäähelmistä.

Vanhan kansan mukaan loppiaisesta alkoivat "selkäviikot", jotka muodostivat talven ja vuodenkierron huipun. Talven selkä katkesi tammikuun puolivälissä ja siirryttiin odottamaan kevättä. Tosin hitaat hämäläiset ajoittivat talven selän katkeamisen Kustaa Vilkunan mukaan vasta "Sipiin" (Pyhän Sigfridin päivä 15.2.).

Vaikka talven selkä onkin jo katkennut, on helmikuu vuoden kylmin ja usein myös pyryisin kuukausi. Jos helmikuu sattuisikin olemaan lauha, voidaan odottaa että maaliskuusta tulee entistä kipakampi. Vanhan kansan sanoin: "Helmikuun helpot päivät maaliskuussa maksetaan" ja "Helmikuun suoja, nälän tuoja". Helmikuussa kannattaa perimätiedon mukaan myös pitää silmällä ruukkukasveja. Mikäli ne alkavat jo helmikuussa kasvaa, voidaan pitää varmana, että kevät tulee aikaisin.

Erityisen tärkeä päivä tulevan vuoden sään ennustamisen kannalta on ollut kynttilänpäivä (2.2.). Yllä oleva sanonta on yksi yhdeksääkymmentä lähenevän ukkini vakioita. Se siis tarkoittaa sitä, että jos Paavalin päivänä (25.1.) ja kynttilänpäivänä on leutoa, on odotettavissa pitkä ja kylmä kevät joka pitkittää peltotöiden aloittamista. Vanha kansa on myös tarkkaillut ensimmäistä suojasäätä kynttilän jälkeen, sillä siitä on katsottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön, kymmenen viikkoa kyntöön tai kaksitoista viikkoa ohran kylvöön.

Varsinainen kevättalvi alkaa Talvi-Matista (24.2.). Matista on sanottu muun muassa, että "Matti olisi muuton kova mies, mutta toinen silmä vuotaa". Kevätaurinko alkaa siis jo toden teolla lämmittää ja vajuttaa talven aikana kertyneitä lumia. Matin parralla taas tarkoitettiin räystäistä riippuvia jääpuikkoja. Mitä pidempi parta räystäästä riippuu, sitä pidemmäksi kevät venyy. Jos taas Matin päivänä pyryttää, tulee ennen kunnon kevättä vielä seitsemän ukkopyryä ja neljätoista poikapyryä. Saas nähdä, millaisen kelin Matti tuo tänä vuonna!

Lisätietoa vanhan kansan vuodenkiertoon liittyvistä sanonnoista ja tavoista löytyy esimerkiksi Kustaa Vilkunan mainiosta Vuotuisesta ajantiedosta sekä Antto Laihon Wanhan kansan merkkipäivät -kirjasta, jotka molemmat ovat olleet tämän tekstin pohjana.

- Anu

* Ennen vanhaan helmikuuta on kutsuttu myös nimellä vähä tammi, kun tammikuu taas kulki ison tammen nimellä.