Pieni kevytmielinen kirjallisuussarja 2 : runoilijat kauhovat sanojen lähteestä

Tietokirjoista siirryttiin Kirjasatoa-kirjallisuusillassa (6.3.2008) ripeässä aikataulussa lyriikan maailmaan. Tytti Heikkinen (linkin takaa pääsee lataamaan koko teoksen omalle koneelle) ja Maija Paavilainen ovatkin molemmat runoilijoita, mutta keskenään hyvin erilaisia. Tytti Heikkisen runot kertovat rujoja tarinoita ihmisistä, joiden kohtalo on absurdiudessaan uskottava. Heikkisen runojen tempo on hengästyttävä ja niiden musta huumori on maukasta. Maija Paavilainen taas on aforistikko, joka tunnetaan haikumaisista piirroksistaan, joita Paavilainen itse luonnehtii pysäytetyksi tanssiksi.

Tytti Heikkinen on käyttänyt Täytetyn eläimen lämmössä googlen hakuominaisuuksia ja kerännyt näin riittävän tekstimassan, jota hän työstää runon kokonaisuudeksi. Heikkinen kertoi kirjailijaillassa viehättyvänsä runon kompaktiudesta ja proosaa helpommasta hallittavuudesta, häntä kiehtoo sanat ja niiden suhteet paitsi merkityksen, myös fyysisellä tasolla - valkoisella paperilla olevina merkkeinä ja merkkien välisinä tyhjinä tiloina.

Tytti Heikkisen käyttämän metodin tietynlainen sattumanvaraisuus ja sille vastakkainen runoilijan pyrkimys luoda ehjiä tekstuaalisia kokonaisuuksia käyvät Täytetyn eläimen lämmössä hedelmällistä vuoropuhelua. Hakukoneen valjastaminen luomistyön välineeksi muistuttaa itse asiassa jonkin verran ranskalaisen kokeellisen kirjallisuusryhmä OuLiPo:n käyttämiä metodeja. Niissä luomistyö alistetaan mitä eriskummallisimmille rajoituksille -- luomistyötä ikään kuin koetellaan ja kahlitaan ja se altistetaan sattuman oikulle. OuLiPon runouteen verrattuna Heikkisen teokset ovat kuitenkin ehjiä, runoilijan kontrolli tuntuu ja ääni kuuluu.

Maija Paavilaisen puolestaan tekee omien sanojensa mukaan pieniä, ja vielä pienempiä aforistisia kirjoja, joissa seikkalee yksinkertaisia, luonnosmaisia hahmoja elämän suurten oivallusten ja kysymysten äärellä. Paavilaisen teoksissa kuva ja sana ovat samanvahvuisia, kirjailja ei itsekään osaa sanoa, kumpi syntyy ensin.

Lapset ja luonto inspiroivat Paavilaista, joka haluaa mietelmissään ja kuvissaan jakaa omat vahvat kokemuksensa. Paavilainen mainitsee myös olevansa 110% mummo. Hämeen Sanomien haastattelussa Paavilainen peräänkuuluttaa mummoenergian entistä tehokkaampaa hyödyntämistä.